maanantai 21. lokakuuta 2013

Enemmän ja useammin väsynyt kuin yleensä

Maanantai 14.10. & Tiistai 15.10. -just another day in Graz-
Mitään ihmeellistä ei ole ehtinyt tapahtua, koulua, laiskottelua, kavereita. Juttelen yllättävän paljon ihmiten kanssa Suomesta ja comenius-koulutuksesta tuttujen tyyppien kanssa. Maanantaia käytiin Siirin ja Riinan kanssa taas siellä ihanassa opiskelukahvilassa. Ja valkosuklaakaakao on vieläkin ihanaa. <3 Se vaan on tosi kallista kyseisessä paikassa. :(

Keskiviikko 16.10. -I'M SO TIRED...-
Voiko pelkkä kieli ja kulttuuri väsyttää näin paljon? Olin koko päivän puolikuollut vaikka olin yöllä nukkunut ihan tarpeeksi... Koulua ei onneksi kauaa tarvitse päivittäin kestää. Hirvittää vaan Suomeen paluu.. :D Noh, se on sen ajan murhe  sitten.

Ja kavereiden auttaminen tuntuu hyvältä. Just saying. :)

Torstai 17.10. -This is how you play volleyboll-
Aamutunnille piti mennä, mutta sen jälkeen olikin neljän tunnin hypäri koska muilla on aineita, joissa tarvitaan sujuvaa saksankieltä.. Mutta odotuksen jälkeen oli liikuntaa, lentopalloa. Tai siis jotain lentopallun tapaista peliä jossa pallo saa pompata maasta kerran ja säännöt oli muutenkin paljon rennommat. Suomessa olen tottunut siihen että se pallo on pehmeä, koska kukaan ei koskaan vaivaudu pumppaamaan siihen lisää ilmaa. Täällä näköjään vaivautuu. Sain nimittäin ranteeseen aika komeankokoisen mustelman.

Ja liikunnan jälkeen, koska olen tässä aineessa nin kamalan huono, oli...... suomenkurssi! Yaaaaay! Suomeen on tulossa helmikuussa vaihtoon seitsemän oppilasta ja heillä on nyt sitten suomenkielenkurssi alkaen tänään. Opettaja on tosi mukava suomalainen nainen jonka kanssa juteltiin siinä kun itävaltalaiset kirjoitti muistiinpanoja. Ja tunnilla kuultiin aika hyvääkin suomea. :D Ja ihan täydellistä savon(?)murretta!

Perjantai 18.10. -I think I've seen pretty much the whole Graz now-
Englanninryhmä on jaettu kahtia ja olen siinä puoliskossa, jonka opettaja päätti, että vuoden projekti on järjestää meille vaihto-oppilaille turistikierros Grazissa englanniksi. Olen nyt ollut siis turisteilemassa Grazissa ainakin kolme kertaa. :D Oli kuitenkin hauska kuulla millaista tietoa nuoret olivat saaneet kohteistaan irti. Ja sitten käytiin vielä kaikki yhdessä syömässä. Ruoka maistui tietty hyvältä niinkuin aina täällä. :)

Lauantai 19.10. -Winefields everywhere!-
Tänään kävin perhen kanssa Steiermarkin osassa, jonka nimeä en muista ja joka on tunnettu vinintuotannosta. Käytiin viinirypälepellolla joka oli tositosi nätti! Syksy tekee tuloaan vauhdikkaasti ja kaikki lehdet oli värikkäitä. Pellolla oli myös sika-aitauksia, pari keskikokoista sikaa, pari julmetun isoa sikaa ja kymmenisen suloista pikku porsasta! Pikku porsaat näytti koiranpennuilta <3 Vaellettiin myös tornille, josta näki viinipellot ja muunkin ympärillä olevan hyvin. (:
So cute ;u;

Sunnuntai 20.10. -OH.MY.GOSH.THAT.SLIDE.WAS.EPIC-
Tälle päivälle oli ohjelmaa ainakin riittävästi. Aamulla lähdettiin ajamaan Klagenfurtiin, puolentoista tunnin ajomatkan päähän. Ensin käytiin Minimundus nimisessä puistossa, jossa oli kopioita nähtävyyksistä ympäri maailmaa. Pienoiskoossa. Mittasuhteet taisivat olla 1:25, eli aika lailla pienennetty. Oli hienoa nähdä rakennelmien mittasuhteita verrattuna toisiinsa. Esim. Eiffeltorni oli todella suuri verrattuna vaikkapa valkoiseen taloon (: Suuri osa pienoismalleista oli Itävallan ja Saksan alueilta ja kaikkia maailman hienoja nähtävyyksiä ei sieltä löytynyt, esimerkiksi pyramidit uupuivat kokonaan. Tunsin itseni kerrankin pitkäksi kun pidin pystyssä Pisan kaltevaa tornia. Oli ihan mahtava kokemus tuo puisto. :) Mentiin sieltä sitten syömään todella hyvää pitsaa ja jatkettiin matkaa.
Mini Berliininmuuri

You calling me short?!













Mini Schloßberg
Look, I'm in Hollywood! :D













Seuraava kohde oli Pyramidenkogel, joka on.. vaikea selittää ainakin ulkonäöllisesti. Se on korkea torni, joka on aika moderni. Kuva ehkä selittää parhaiten. Huipulla tuuli todella paljon. _Todella_ paljon. Maisemat olivat upeat, näin varmaan ensimmäisen järven koko tänä aikana.. Mutta paras osa oli kuitenkin matka alas. Alustan kanssa alas 120-metristä putkiliukumäkeä 25km/h. Se oli tosi mahtavaa, matka vain oli liian lyhyt. :(

Sitten suunnattiin aiemmin mainitulle järvelle, tarkoituksena mennä veneretkelle. Tämä suunnitelma kuitenkin peruuntui koska veneitä järjestävä kioski oli kiinni. Lähdettiin sitten kotia kohti, taisin nukahtaa siinä ajomatkalla. En yleensä nuku autossa jos ei tarvitse, mutta täällä vain väsyttää aina niin paljon..

Pyramidenkogel


Liukumäki!

maanantai 14. lokakuuta 2013

Syksy tulee!

-Two more exams!-
Tällä viikolla on viimeiset kokeet jotka täällä suoritan ensimmäisestä jaksosta. (Sitten pitää vielä tehdä ruotsinkoe kun tulen takaisin Suomeen... plus tietty ne seuraavan jakson kokeet.) Ja tekemistä riittää, esseitä, tiivistelmä, lisää esseitä...

Maanantai 7.10. -I'm ready for this!!-
Paljon on tullut opiskeltua historiaa viime viikon aikana kun täksi päiväksi oli ilmoitettu koe. Mutta onhan se tosi kivaa kuitenkin siirtää koepäivää niin ettei kerro kaikille, joita asia koskee. Jouduin heräämään aikaisin ja menemään kouluun turhaan. Olin jo henkisesti valmistautunut historiankokeessa romahtamiseen, mutta näköjään turhaan. Koe siis siirrettiin huomiselle, sitä odotellessa...

Tiistai 8.10. -So many old houses-
Tänään oli kuin olikin kauhulla odotettu historiankoe ja siihen kauhuun olikin syytä.. Saa nähdä miten käy numeron.. :D Koulun jälkeen kävin Grazissa ostamassa pari juttua ja menin sitten saman tien kotiin, josta lähdin sitten host-äidin kanssa katsomaan jotain ihme ulkoilmamuseota. Österreichisches Freilichtmuseum oli paikan nimi ja siellä oli vanhoja rakennuksia ympäri Itävaltaa. Vanhat hirsimökit puretaan, kuljetetaan ja rakennetaan uudestaan solaan.

Keskiviikko 9.10. -Eat, sleep, cheer and...-
Koulussa ei ollut ihmeempiä, sain opiskeltuakin jotain. Treeneissä oli yllättävän paljon porukkaa paikalla, varmaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin koska en päässyt tekemään oikeastaan kuin vain alkulämmittelyn ja kuvaamaan kun toiset tekivät kisaohjelmaansa. Enpähän ainakaan satuttanut itseäni tällä kertaa. Ja cheervalmentajan ohjeet tiukan 'te pystytte parempaan'-keskustelun jälkeen: "Okay, remember to eat, sleep, cheer, go to McDonald's and party." Että sellaiset ohjeet kisaa varten valmistautumiseksi. :D

Torstai 10.10 -"Oh and the exam is tomorrow btw"-
Sain tänään kuulla että huomenna on terveystiedonkoe. Tätä oikeastaan olinkin jo pelännyt, että tulisi koe näin lyhyellä varoitusajalla. Se on kuitenkin terveystiedonkoe ja siinä saa ihan opettajan luvalla käyttää kirjaa joten ei pitäisi olla suurta hätää sen suhteen. :D Iltapäivällä tuntui siltä että olisin tulossa kipeäksi joten menin suosiolla aikaisin nukkumaan.

Perjantai 11.10. -You gotta be kidding me-
Terveystiedonkoe oli.. mielenkiintoinen. Se nimittäin sisälsi vain yhden tehtävän. Joka vaati paljon pohtimista. En yhtään ole nyt luottavainen itseni suhteen :D Onneksi suuren osan kurssiarvosanasta määrittää kuitenkin tutkielma (joka pitäisi saada nyt jonkinlaiseen kuntoon että saisin sen mahdollisimman nopeasti alta pois kun menen takaisin Suomeen..) Ja tietysti koko päivän satoi kuin saavista kaatamalla ja busseja menee niin huonosti että matkan jälkeen pitää kävellä vielä puolisen tuntia kotiin. Host-äiti oli aamulla sanonut, että jos tarvitsee (eli jos sataa) voin soittaa ja hän tulee hakemaan autolla koululta. Tietysti puhelimen prepaidliittymässä täytyy olla ongelmia enkä voinut soittaa tai lähettää viestiä= Ihana kävelymatka sateessa, olipahan sentään sateenvarjo mukana vaikkei se auttanutkaan läpimärkiin kenkiin.

Lauantai 12.10. -No snow, snow, no snow, SNOW. & alpaca!-
Herätys kello 4.40 ja viideltä alkoi pitkä matka aikalailla koko Itävallan läpi ja nopeimmalla reitillä käytiin Saksankin puolella hetken ajan. Viisi tuntia autossa istumista ja väsymys ei ole ihan täydellinen yhdistelmä kun autossa on hankala nukkua. Ja muutenkin kun olen kerran herännyt niin nukkuminen ei vaan onnistu. Matkan aikana näin tämän talven ensimmäiset lumet. Oli hämmentävää katsoa kun yhdessä kylässä oli maa valkoisena ja heti seuraava näytti siltä ettei olisi lumesta kuullutkaan. Ja näin alpakkafarmin. Varmaan paras nähtävyys koko matkan aikana. :D

Perille onneksi päästiin viimein (lumiseen Innsbrukiin) ja tavattiin host-isän vanhemmat. Mukavia ihmisiä ovat ja ottivat tosi innolla minut vastaan, englannilla olisi pärjännyt hyvinkin, mutta isoisä päätti että nyt oppii tyttö saksaa. Siinähän sitten istuin ja keskustelin saksaksi. Iltapäivällä mentiin lyhyehkölle kaupunkikierrokselle, käytiin katsomassa kultaista kattoa ja yritettiin päästä linnaan käymään (liian myöhään saavuimme sinne, oli mennyt jo kiinni :( ) 

Ja sitten mentiin vuorelle. Kahdella eri hissillä (?) piti mennä ja huipulle pääsyyn meni n. puoli tuntia. (hitaat hissit ja odotus hissien välissä) Lunta ainakin riitti. Ja tuulta. Siellä tuuli niin pirusti. Jos olisi ollut jotain liukuvampaa materiaalia jalkojen alla kuin maa niin olisi aika varmasti liikkuminen nopeutunut. Ainakin tuulen suuntaan. Huipulla myös kuvattiin jotain ohjelmaa, ehkä dokumenttia. Henkilöistä päätellen ohjelma kertoi Himalajasta. Se oli aika huvittavaa, kun kyseisen vuoren ja Himalajan välillä on kuitenkin, noh, hyvin pitkä matka. Oli mukavaa päästä kylmästä ja tuulisesta paikasta taas alas. Ja illalla käytiin syömässä thaimaalaisessa ravintolassa, ruoka maistui hyvin (niinkuin aina) ja kun päästiin takaisin isovanhempien kotiin, olin ihan poikki ja menin kiitollisena nukkumaan.

Sunnuntai 13.10. -More sightseeing-
Tämän päivän suunnitelma oli turistikierros, kohteena oli kaksi kirkkoa ja joitain pienempiä nähtävyyksiä. Suunnitelmiin kuitenkin lisättiin vielä Hofburgin palatsi. Palatsissa aikaa kului pari tuntia äänioppaiden kanssa, niitä on mukava kuunnella, ei tarvitse vaivautua lukemaan tai mitään. Opas kuitenkin oli minulla englanniksi ja jouduin sitten kääntämään vielä siitä suomeksi. :D Kirkoista toinen oli perus koristeellinen kirkko ja toisessa oli monta patsasta, kuninkaita sun muita ylimyksiä. 

Iltapäivällä piti aloittaa matka takaisin, isovanhemmat kovasti toivottivat kaikkea hyvää loppuvaihdon ajaksi ja toivottivat tervetulleeksi jos satun joskus sinnepäin taas tulemaan. Ja tietty paluumatkalla vahdin silmä tarkkana kunnes näin taas pörröiset alpakat iloisena kirmaamassa niityllä. Kotona oltiin myöhään illalla ja juotiin vielä teetä ja käytiin nukkumaan.

Ja päivitys tuli nyt maanantaina koska kotona oltiin vasta niin myöhään. Ja kuvia tulee taas myöhemmin kunhan saan ne ensin järkkäriltä. :)

maanantai 7. lokakuuta 2013

Kuvia viimeinkin

Huom. kuvat ovat satunnaisessa järjestyksessä ja ne on ottanut host-äitini :)
Schloss Eggenberg

Schloss Eggenbergin pääsali+ minä ja host-äiti Barbara :)


Tästä...
...tähän ja kierteellä alas :)






 
Isoäidin luota Mariapfarrista

Meitä salakuvattiin ensimmäisenä kouluaamuna o.o
ja huomatkaa kuinka kaunis sää täällä aina on syyskuussa






Mikälie festivaali olikaan, se oli         hyvin random..
Mur-joki ja sen taideteos


Schlossberg ja sen uuvuttavat portaat

Päivitys x2

-Where's the post from last week?!?!-
Juu, viime viikon blogipäivitys jäi kirjoittamatta, mutta tälle löytyy syynsä (senkin lisäksi että olen laiska.) Mutta nyt tulee sitten tuplapäivitys! (:

Maanantai 23.9. -Are you serious?-
Kävin koulun jälkeen kaupungilla host-siskon Julian ja host-äidin Barbaran kanssa. Päätarkoitus oli etsiä Julialle farkut, mutta päädyttiin kiertelemään hieman enemmänkin. Käytiin ostamassa liput Lieboch oktoberfestiin, joka on tämän viikon perjantaina, 27. päivä. Barbara halusi myös väkisin ostaa minulle kalliin ruutupaidan, oktoberfestiin kun yleensä laitetaan päälle ruutupaita tai dirndl, kansallismekko (?). Ja miehillä tietysti kuuluu olla päällään nahkahousut. :D

Tiistai 24.9. -Sun, garden, studying-
Tänään oli harvinaisen hyvä sää, aurinko paistoi ja oli lämmintä. "Normaali syyskuinen sää", me taidettiin tuoda Suomen sääolot tänne kun on ollut niin sateista... No mutta opiskelin iltapäivällä ulkona tämän erikoisen valoilmiön takia, tai yritin opiskella, naapurin kissa yritti hyvin tehokkaasti estää sen käymällä melkein nukkumaan uskonnonkirjan päälle.

Keskiviikko 25.9. -OMG CHEER!-
Tänään tapahtui jotain aivan uskomattoman hienoa, host-äiti otti yhteyttä paikalliseen cheerleadingseuraan Graz Giantsiin ja pääsin sinne Spirit Stars joukkoeeseen loppuvaihdon ajaksi! Tätä en olisi edes uskaltanut toivoa. Tänä iltana oli myös ensimmäiset treenit. Ryhmä on kovatasoinen ja harjoittelee nyt lokakuun kisaan, mutta minutkin päästettiin tekemään kaikenlaista ja sain jopa kehuja kun joka ikinen stuntti onnistui mahtavasti. Pääsin myös tekemään niin extreme kierreheittoa etten meinannut edes uskoa. :D Treeneistä jäi tosi hyvä fiilis, joukkoekaverit ja valmentajat olivat tosi mukavia, taso aivan mahtava ja muutenkin tosi ihanaa että sain tällaisen mahdollisuuden. <3

Torstai 26.9. 
Tältä päivältä ei ole oikein mitään sanottavaa.. Jos nyt vaikka sitten kerron hieman täkäläisistä liikuntatunneista teoriaa. Täällä ainakin meidän koulussa oppilaat saavat valita useista ei lajeista mitä haluavat tehdä ja näiden toiveiden pohjalta heidät sitten jaetaan ryhmiin joissa he suorittavat yhtä lajia n. viiden viikon ajan ja vaihtavat sitten toiseen ryhmään. Meidän vaihto-oppilaiden ei tarvitse tästä niin kovasti välittää, vaan voimme mennä mille tunneille haluamme.

Perjantai 27.9. -DISCO POGO-
 Koulussa ei ollut mitään ihmeellistä, mutta illalla lähdettiin juhlimaan Liebochiin, kauan odotetulle oktoberfestille. Juna-asemalla kenelläkään ei ollut hajua mikä olisi oikea suunta, mutta taivaalle suunnattu valokiila (Batmaninkutsumerkki) auttoi huomattavasti. Ja kun päästiin näköetäisyydelle tapahtumapaikasta silmät oli kaikilla aika ammollaan. Se oli nimittäin ihan erilainen paikka itä kaikki olivat odottaneet, esimerkiksi maailmanpyörä ja monet muut tivolilaitteet eivät olleet ainakaan minun kohdalla odotettavissa. :D Käytiin jossain ihme laitteessa, joka olisi Suomen standardien mukaan varmasti kielletty turvallisuuden, tai oikeastaan sen puutteen vuoksi. Pyöreässä kehässä oli reunoilla erillisiä pikku "koloja" joihin mentiin seisomaan. Ilman minkäänlaisia turvakaiteita tai vastaavaa, luotto fysiikan lakeihin oli siis toivottavaa. Rengas lähti pyörimään ja kääntyi pystysuuntaan niin,että huipulla ollessaan oli samassa linjassa maanpinnan kanssa, kasvot alaspäin tietysti. Oli aivan mahtavaa, tällainen tarvitaan myös Suomeen. Myöhemmin me käytiin myös konsertissa joka siellä oli, eturivin paikat ja Die Atzen siinä nenän edessä lavalla (Disco pogo anyone? :D) Kaikki muut vaan onnistuivat katoamaan siinä jossain vaiheessa mutta biletin eturivissä sitten itsekseni. Loppujen lopuksi oltiin kaikki taas yhdessä porukassa ja saatiin kyyti (host-äidiltä) kotiin, meille suomalaisille kun väsymys iski. Paikalliset nuoret jäivät vielä ilmeisesti pariksi tunniksi.

Tänään oli myös "pikku" veljen synttärit kotona suomessa. Paljon onnea Tuukka 5v, iso poika jo!

Lauantai 28.9. -Guess what-
Tänään en omistanut elämää, vain koulukirjat..

Sunnuntai 29.9. -I didn't want to eat anyways-
Tänään siis sattui syy siihen miksei tämän viikon blogipäivitystä kuulunut. Treeneissä tein nimittäin ensimmäistä kertaa moustin paikkaa ja yläilmoista tippui tyttö suoraan naamalle. Vähän alkoi huolestuttaa kun en tuntenut leukaa aluksi ollenkaan ja kun valmentaja tarkisti niin vertahan sieltä pulppusi aika reilustikin. Kylmällä vedellä kotutettu paperi auttoi vähän, hyvin vähän, kun pelkkä kosketuskin sattui kun tunto alkoi palautua, vesi kaiken lisäksi kirveli. Pahin vuoto kuitenkin loppui ja seurasin sitten lopputreenien ajan vain sivusta. Kotona en sitten voinut syödä mitään ja taisin aiheutta host-perheelle hieman liikaa huolta... Koskaan ei ole aiemmin käynyt mitään tällaista niin kyllä minuakin huolestutti. Kunnon repeytymää ei ilmeisesti ollut, hampaiden ja alahuulen välinen liha vain venyi kovasti. Ja sattui ihan pirusti. Host-äiti antoi puuduttavaa voidetta jota olisi voinut laittaa haavan päälle, mutta ei siihen oikeein mitään voinut laittaa kun kosketuskin sattui liikaa. Illalla sain syötyä vähän jotain helmipuuron tapaista. Parempi sekin kuin ei mitään.

Ja kyllä, kirjoitan käsilläni, en suullani, mutta tämä nyt ikään kuin vei ajatukset kokonaan pois jostain blogipäivityksestä. (:

Maanantai 30.9. -I love this cafe already!-
Aamu on hyvä aloittaa annoksella uskonnonkoetta. Kovasti olin yrittänyt lukea, mutta silti viimehetken minuutti-ennen-koetta-kertaus oli todella hyödyksi varsinkin sananselitystehtävissä. Esseestä en tiedä.. Puolet ainakin pitäisi olla oikeaa tavaraa mutta sen kirjoitelman alkuosan puolikas taisi olla väärästä aiheesta. Ah tätä jälkiviisauden määrää.

Iltapäivä kului historiapanostuksen merkeissä, minä, Riina ja Siiri suuntasimme keskustaan kahvilaan, josta minulle oli kerrottu. Todellinen opiskelijakahvila, tunnelma kohdallaan ja hiljaista. Tai siis hiljaista siinä vaiheessa kun menimme sinne keskellä päivää kun muilla oli vielä koulua. Tilasin kaakaon käyttäen lähes sujuvaa saksaa. Lopputulos: sain vaalean kaakaon, joka näytti täysin pelkältä vaahtoavalta maidolta, mutta maistui mahtavalta! Kiitos epämääräinen kömmähtely tilatessa. Opiskeluakin saatiin aikaiseksi.. ainakin kolmen kappaleen verran kun jokainen luki kappaleen ja  piti pienen esitelmän omasta aiheestaan.

Tiistai 1.10. -Vienna, multicultural stuff, friends-
Aamuseitsemältä piti olla Gratweinin (viereisen kylän) rautatieasemalla, kun matka saapumiskoulutukseen alkoi. Koulutus tapahtui Wienin Eurooppatalossa, joka ei varsinaisesti sijainnut keskustassa. Alku oli lähestulkoon pelkkää tutustumista ja leikkejä. Yksi ohjelmanumero, josta erityisesti pidin, oli kävely. Kävelimme ympäriinsä parin kanssa ja keskustelimme annetusta aiheesta, aiheet liittyivät siihen, mitä olemme kokeneet Itävallassa tai miten se eroaa omasta kotimaasta.

Illalla ohjelmassa oli Itävaltailta, jossa jotkut nuoret, vastuuopettajat ja koulutuksen vastaavat olivat valmistaneet esityksiä tyypillisistä itävaltalaisista asioista. Päällimmäisenä jäi mieleen jodlaus. Miksi? Koska meidätkin laitettiin jodlaamaan. :D Saimme myös Apfelstrudelia, paikallista omenaleivosta sekä Mozartinkuulia. Herkullinen ilta siis.

Vielä illemmalla lähdimme 12 nuoren porukalla käymään kaupungilla, tutustuttiin vielä paremmin toisiimme, harmi ettei useampi halunnut tulla, meitä nuoria kun oli yhteensä todella paljon... Mutta hauskaa oli!

Keskiviikko 2.10. -I don't want to leave-
Kävimme kiertämässä Wienin nähtävyyksiä jonkun ryhmän mentorin johdolla. Kaikkea hienoa nähtiin ja käytiin ylipinkissä kaupassakin ostamassa viipaleet kakkua. Nam! Kierroksen loputtua palasimme koulutuspaikalle ja teimme ryhmätöitä niissä ryhmissä, joissa olimme saapuneet paikalle tiistaina. Lopulta oli aika lähteä, koska kaiken hauskan pitää loppua aikanaan.. Sovimme kuitenkin muiden nuorten kanssa, että tapaamme uudelleen vielä kun suurin osa on maassa, koska vaihdon jälkeen kaikki hajautuvat ympäri Eurooppaa ja ryhmätapaaminen hankaloittuu huomattavasti.

Tältä reissulta jäi käteen paljon enemmän kuin odotin. Sain tietoa ja vastauksia vaihtoon liittyen ja ennen kaikkea mahtavia uusia kavereita ympäri Eurooppaa. Erityisesti Belgiasta, Ruotsista, Italiasta ja Espanjasta! <3

Torstai 3.10. -Now study-
Englanninkokeet eivät yleensä ole vaikeita, mutta huomiseen kokeeseen pitää kyllä lukea, sen verran on uusia sanoja.. Kielioppi ei sentään ole vaikeaa.

Perjantai 4.10. -Partyhard?-
Englanninkoe meni toivottavasti ihan hyvin, siltä se ainakin tuntui.

Illalla menimme Julian kanssa tämän kaverin 17-vuotisjuhliin. Meno oli kovaa, porukkaa nimittäin riitti. Musiikki pauhasi kovaa ja kaikki tanssivat, tai no ei ihan kaikki, jotkut olivat lähteneet tekemään jotain ulos ja jotkut kiersivät taloa, jotkut taas olivat löytäneet jonkun jonka kanssa kiehnätä sohvannurkassa, tai keskellä lattiaa. Mielenkiintoista menoa, täytyy sanoa. xD puoliltaöin meillä oli kyyti kotiin, mutta jotkut jatkoivat vielä juhlimista, taisivat lähteä johonkin klubillekin vielä myöhemmin.

Lauantai 5.10. -Aaand there goes our plan for this evening-
Tarkoituksena oli, että minä, Julia ja tämän kaveri olisimme menneet konserttiin, mutta toisin kuin internetissä oli lukenut, bändi olisi ilmestynyt paikalle kolme tuntia myöhemmin, joten jätimme menemättä, ei ollut syytä pyöriä kaupungilla niin pitkään ja kaikki olivat myös enemmän tai vähemmän väsyneitä. Kävin Julian kanssa syömässä samalla kun odotimme junaa.

Sunnuntai 6.10. -This is training!-
Menin tänään aamulla tyytyväisenä treeneihin huomatakseni, että ne alkavat puoli tuntia myöhässä, 9.30. Ei siinä mitään, oletin että ne loppuisivat vain sitten puoli tuntia myöhemmin.. Kuinka väärässä voikaan olla! Ne treenit nimittäin loppuivat klo 16. Ihme touhua! Normaalien kolmen tunnin sijasta treenit kestivätkin kuusi ja puoli tuntia. Jouduin kuitenkin lähtemään kolmen tunnin jälkeen, koska kyyti kotiin oli jo odottamassa ja iltapäivälle oli suunnitelmia.

Suunnitelma siis oli kävelyretki. Vuorilla. Sumussa. Ei siinä muuten mitään, mutta 1. en nähnyt maisemia ja 2. olin jo poikki treenien takia. Retken aikana vastaan tuli keskellä tietä makaava käärme, todella iso heinäsirkka/hepokatti, jättiampiainen (luojan kiitos kuollut sellainen) ja sisilisko. Jee!



Siinä nyt parin viikon tunnelmia, laitan vielä erikseen päivityksen kuville, joita on otettu jopa kunnollisella kameralla (puhelimen kuvanlaatu kun on mitä on...)

sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Vaikea uskoa vasta toiseksi viikoksi

-About studying-
Tietenkin kaiken kivan ohella pitää hoitaa itsenäitä opiskelua, koska Suomessa kesken olevat kurssit pitää suorittaa loppuun itsenäisesti.. En halua edes ajatella mitä siitäkin tulee kun seuraavan jakson aineet pitäisi opiskella kokonaan itsenäisesti. Mutta tämän pointti oli siis se, että kun koko luokka on Ranskassa viikon ja meillä vaihto-oppilailla ei ole lainkaan koulua, on hyvin aikaa hoitaa opiskeluasioita. En viitsi joka päivältä kirjoittaa että 'tulipahan opiskeltua', mutta joka päivä kyllä opiskelin. :D Päiviltä kerron siis kaiken muun tapahtuneen.

Maanantai 16.9. -I did it-
Tein sen! Nimittäin uskaltauduin lähtemään kaupungille ihan yksinäni. Ensimmäiseksi piti löytää kodin päädyn rautatieasemalle. Check. Aika lailla ilman minkäänlaisia ongelmia. Junakin tuli juuri sopivasti ja pääsin Grazin päärautatieasemalle. Sieltä hyppäsin bimiin (ratikkaan) ja köröttelin keskusaukiolle, lösin tieni vaatekauppaan ja poistuin hetken päästä neuleen kanssa. :) Tie takaisin kotiin sujui myös ongelmitta ja olin tyytyväinen. Ensimmäisellä viikolla olin päättänyt, että joku päivä menen yksin keskustaan vain koska voin ja nyt tuli toteutettua tuo haave. :D

Tiistai 17.9 -Schloss Eggenberg-
Kävin host-äitini kanssa tutustumassa Schloss Eggenbergiin, eli Eggenbergin linnaan. Jo pelkkä pihakin oli upea, aukeaa viheriötä, kukkia ja puita. Ja riikinkukkoja. Paljon riikinkukkoja. Mihin tahansa sattuikin vilkaisemaan, siellä useimmiten oli lintu tai kaksi. Saimme itsellemme englanninkielisen oppaan kierrokselle linnaan. Ryhmän koko oli me kaksi, kolme egyptiläistä ja opas, joten tungosta ei ainakaan ollut. Varsinkaan kun vertasi hieman aikaisemmin lähteneeseen saksankieliseen kierrosryhmään.

Linnan kaikki huoneet oli tarkasti suunniteltuja, koko linnassa on:
-365 ikkunaa kuvaamaan vuoden päiviä
-31 huonetta joka kerroksessa kuvaamaan kuukauden päiviä
-toisessa kerroksessa on 24 huonetta kuvaamaan päivän tunteja
-näissä huoneissa on yhteensä 52 ikkunaa kuvaamaan vuoden viikkojen maksimimäärää
-neljä tornia, yksi jokaisessa kulmassa kuvaamaan vuodenaikoja
-kaksi puolta, toisen puolen ovet ovat valkoisia kuvaamaan päivää ja toisen puolen ovet tummia kuvaamaan yötä
-toisen kerroksen pääsalissa on seinillä maalaukset jokaisesta horoskooppimerkistä
-paljon muuta vastaavaa jota en muista enää
Linnassa ei siis mikään ole sattumaa, kaikki on suunniteltu.

Keskiviikko 18.9. -Study.-
Tälle päivälle ei ollut mitään ihmeellistä ohjelmaa, vaan opiskelu oli etusijalla.

Torstai 18.9. -Run, sushi, run!-
Kävin taas host-äidin kanssa liikkeellä. Suuntasimme Grazin turistipisteelle hakemaan kuunneltavan oppaan ja lähdimme kiertämään kaupunkia. Vaikka olinkin jo aiemmin nähnyt suuren osan kohteissta, opin paljon uutta. Ja tulipahan tuollainenkin turistikokemus kokeiltua. :D

Kierroksen jälkeen menimme syömään muun perheen kanssa sushia/ muita aasialaisia ruokia... liukuhihnalta! Ruoka oli hyvää ja sitä tosiaankin oli riittävästi, hihnalla pyöri koko ajan kahdessa kerroksessa lisää ja lisää ruokia. Lopuksi nappasimme vielä onnenkeksit mukaan. Minun keksissäni luki "Etwas regelt sich von selbst!" ja paperin toisella puolella onneksi englanninkielinen käännös "Something is settled on its own." Kelpaa minulle. :D

Ja illemmalla tein jotain uskomatonta. Menin _vapaaehtoisesti_ lenkille varmaan ensimmäistä kertaa elämässäni! Woohoo!

Perjantai 19.9. -Catch that frisbee before it hits a car!-
Menimme iltapäivällä käymään host-äitini siskon luona. Herran jestas miten kova ääni kolmesta lapsesta ja neljästä aikusesta voi lähteä. Mentiin tyttöjen kesken (minä, nuorempi host-sisko ja 12-vuotias tyttö) ulos pelaamaan frisbeetä. Jos olen jossain todella huono niin frisbeen heitossa. Onnistuimme kuitenkin välttämään perheiden autot jotka olivat huolestuttavan lähellä ja opin jopa heittämään sitä pirun levyä vähän paremmin. Sateen takia kuitenkin siirryimme sisälle pelaamaan Wiitä.

Lauantai 20.9. -It is not cold here-
Julia tuli takaisin aamulla. Yaaaay! :D Iloinen jälleennäkeminen viikon eron jälkeen.

Illalla menimme koko perheen voimin Schlossbergille ja katselimme yöllistä Grazia ylhäältä käsin. Oli muuten todella kaunista. <3 Ja näin Kunsthausinkin kokonaan välkkyvine valoineen. Kun istuimme terassilla juomassa limua ja juttelemassa, alkoi pikkuhiljaa viiletä. Tietenkin Suomesta tulevan pitäisi pystyä kylmyyttä setämään ja niin pystyinkin. :D Aluksi oli kylmä mutta kun rupesi toistamaan päässä ettei ole yhtään kylmä, kylmyys on vain tuntemus, olikin yhtäkkiä jopa melko lämmin. Psyykkiset voimat käyttöön- eikun...

Koko päivän jatkuneesta päänsärystäkin selvisin kunnialla. Ja opiskelustakin.

Sunnuntai 21.9. -How long way is it to the city again?-
Tänään pöräilin Julian ja tämän kaverin kanssa Graziin ja takaisin. 7 kilometriä ylä- ja alamäkiä kumpaankin suuntaan. Never again? :D No oli ainakin kokemus. Eipä mitään muuta ihmeellistä tältä viikolta. Ensi viikolla taas lisää kuulumisia!
Byes!

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Alku on aina pahin?

-Let's start!-
Tämä blogi on osa Comenius-projektia, jonka kautta olen nyt Itävallassa vaihto-oppilaana 8.9.2013-8.12.2013. Vaihto kestää siis kolme kuukautta ja vietän sen ajan täällä Grazin Judendorfissa. Käyn koulua Bundesgymnasium Reinissä, joka on kuin Harry Potterista napattu: kuvia mm. koulurakennuksesta
Blogia päivittelen luultavasti viikko kerrallaan, eli sunnuntaisin luultavasti tulee tekstiä.

Sunnuntai 8.9. -Exchange students from Finland-
Lennot sujuivat mukavasti, Helsingistä Frankfurtin kautta Graziin. Host-perheeni äiti Barbara, isä Mickael ja tyttäret Julia ja Laura, olivat lentokentällä vastassa ja matka jatkui lähes suoraan kaupunkikierrokselle. Nopean ihailun jälkeen oli aika suunnata kohti kotia ja tutustua asuinympäristöön hieman paremmin: lopputulokseksi sain, että perhe on todella mukava ja talo on upea. Naapurissa asuu kanoja, kukko, kalkkunoita, kissoja, koira ja varmaan vielä paljon muutakin. Niin ja sen talon emäntä tietty. Katsottiin illalla elokuva X-men 2 ja painuttiin nukkumaan.

Maanantai 9.9. -Sightseeing-
Ensimmäinen koulupäivä, kauhun hetket. Ei vaineskaan, päivä sujui mukavasti. Luokan oppilaat ovat todella mukavia, vaikkakin äänekkäitä. Mutta mitäpä muutakaan ensimmäiseltä koulupäivältä kesän jälkeen voisikaan odottaa (: Kouluun kulkee bussi aamuisin aina tunnin välein, joka on tietysti erilaista kuin kotona Suomessa. Samoin koulun jälkeen, jos myöhästyy bussista, saa seuraavaa odottaa ikuisuuden. Pitänee siis lähteä bussille aina ajoissa.

Murinsel 
Kellotorni Schlossbergillä












Koulun jälkeen lähdettiin isolla porukalla Grazin kesustaan katsomaan nähtävyyksiä: kellotorni Schlossbergillä, päärautatieasema, keskusaukio, modernin taiteen museo "Friendly alien" jonka lempinimi tulee museon omaperäisestä ulkonäöstä, Murinsel, joka on lasinen rakennelma keskellä Mur-jokea. Murinsel rakennettiin Grazin ollessa Euroopan kulttuuripääkaupunki                                                               vuonna 2003.
Modernin taiteen museo Kunsthaus, "Friendly alien"
Bim :)

Kuljimme kaupungilla bussilla ja ns. Bimillä. Bim on Grazilaisten lempinimi ratikoille, koska ennen niistä kuuluvia kuulutuksia,
kuuluu sarja "bim"ääniä.



kuvat: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Graz_Kunsthaus_vom_Schlossberg_20061126.jpg
          http://www.cusoon.at/murinsel-graz
          http://de.wikipedia.org/wiki/Grazer_Schlo%C3%9Fberg
          http://www.math.tugraz.at/spectral2012/venue.php

Tiistai 10.9. -Auf Deutsch-
Koulussa oli taas melkoinen meno, luokan desibelitaso on pahimmillaan varmaan liikaa :D mutta eipä tuo mitään. Kunnon oppitunnit eivät vieläkään alkaneet, vaan opettajat puhuvat ylesistä asioista. Tai no... luultavasti puhuvat. Eihän tuoosta saksasta mitään oikein tahdo ymmärtää alle vuoden opiskelulla ja yli kesän pituisella tauolla yhtään mitään.

Koulun jälkeen kävin host-siskoni Julian kanssa keskustassa taas, tällä kertaa tutkimassa lähinnä shoppailupaikkoja ja ns. pienempiä yksityiskohtia. Esimerkiksi saippuakauppa jonka nimeä en enää muista. Siellä oli kaikkea! Ihmeellisiä hajuja, värejä ja muotoja. Ja kaikki on tehty luonnollisista materiaaleista, joten ei haittaisi vaikka hyväntuoksuista saippuaa sattuisi vahingossa maistamaan. :D Käytiin myös Sax-eis nimisessä jäätelöbaarissa, jossa oli parasta jäätelöä ikinä! Ainakin omasta mielestäni. (: Kun päästiin kotiin, katsottiin Julian kanssa Mentalisti ja Castle telkkarista, joka minulla on huoneessa. Joka on iso. Miksi mulla on huoneessa iso telkkari?! :DD Ja totta kai sarjojen (ja ylipäätään kaiken mitä telkkarista näytetään) pitää olla dubattu saksaksi! Mentalistista ymmärsin jakson juonen mutta Castle meni aikalailla täysin ohi. Mutta joku päivä vielä ymmärrän paremmin, vielä on melkein kolme kuukautta jäljellä tätä "saksankurssia" ;)

Kolmas päivä vasta ja tuntuu jo siltä kuin olisin ollut täällä jo viikon tai pidempäänkin. :D Hyvällä tavalla siis, olen sopeutunut jo melko hyvin perheen tapoihin ja koulumatkoihin.

Keskiviikko 11.9. -It's raining men!... or not-
Ensimmäinen "kunnon" koulupäivä. Uskonnontunnilla pelattiin activity-nimistä peliä, joka on vähän niinkuin aliasta. Muu luokka saa valita miten sana suoritetaan: näyttelemällä, selittämällä tai piirtämällä. Muilla tunneilla taas ei ollut oikein mitään. Ensimmäinen englannintunti kyllä oli, ainoa tunti jolla ymmärrän mistä on kyse.

Muuten ei ole mitään ihmeellistä tältä päivältä, tänään ei lähdetty mihinkään vaan opiskeltiin kotona tunnollisesti (tai vähemmän tunnollisesti?) matikkaa. Koko alkuviikon kestänyt sade jatkuu vaan, voisi loppua jo.

Torstai 12.9. -A huge British puzzle-
Koulun kannalta ei mitään uutta, mitä nyt luvan kanssa jätän menemättä fysiikan- ja latinantunneille, syystä että kilitaito ei mitenkään riitä. Samoin käy myös kemian-, ranskan-, espanjan- ja historiantunneille. Matikan-, englannin-, kuvataiteen- ja liikuntatunneilla pitää käydä, muut ovat vapaaehtoisia. Vielä on hieman epäselvää mitä tunteja todella jätän väliin, mutta kyllä käyn mahdollisimman monilla unneilla ihan vain sosiaalisuuden vuoksi. :)

lltapäivällä kävin Julian ja tämän poikaystävän kanssa elokuvissa katsomassa komedian "Wir sind die Millers" joka oli hauska. Se sisälsi myös paljon ns. helppoa kieltä, jota oli helppo ymmärtää, joten elokuva ei ollut vain viihdyttävä, vaan myös opettava. Elokuvan jälkeen kotimatkalla totesimme Julian kanssa, että koko maailmankaikkeus on yksi suuri brittiläinen palapeli, en ole varma miksi, mutta se kuitenkin nyt on. (: Ja koira menasi aiheuttaa sydänkohtauksen. Koska kadulla oli lähes täysin pimeää, eikä koiraa edes näkynyt tai kuulunut., ennen kuin se rupesi räyhäämään ihan vieressä siis...

Perjantai 13.9. -Chicken? Chicken!-
Koulun jälkeen kaikki vaihto-oppilaat (ainakin Suomen ja Unkarin) sekä host-sisarukset pääsivät koulun vaihto-oppilaista vastaavan opettaja Moravin kanssa syömään kanaa. Kokonainen kana oli vain pistetty paloiksi ja friteerattu. Sydänkin oli erillisenä pallerona, se jäi kuitenkin (yllätys yllätys) syömättä kaikista kolmesta (?) kanasta jotka pöytään tilattiin. Kana oli herkullista ja seura viihtyisää. (:

Ruoan jälkeen Grazin keskusta kutsui jälleen, tällä kertaa hieman lyhyemmälle käynnille, koska lähes koko luokka lähtee huomenna Ranskaan viikoksi. Tästä johtuen vaihto-oppilailla ei ole koulua ensi viikolla! Paitsi että matikanopettaja haluaa tavata meidät kuullakseen mitä me olemme omissa kotimaissa opiskelleet... Mutta muuten koko viikko on vapaata, oikein hyvä mahdollisuus opiskella itsenäisesti Suomessa kesken jääneitä kursseja.

Ja vaikka oli perjantai ja 13. päivä, suoriuduin ilman katastrofeja ;)

Lauantai 14.9. -Countryside, here I come!-
Julia lähti Ranskaan aikasin aamulla ja minä nukuin tyytyväisenä. Tai ainakin melkein. Loppu perhe lähti myös aikaisin liikkeelle. Matka maalle vuoristoon, perheen isöäidin luo alkoi kahdeksan maissa aamulla. Kaksi tuntia autossa, ja väsytti edelleen, mutta olin kuitenkin jo herännyt, joten nukkumisesta ei tullut mitään. Lopulta saavuttiin kuitenkin Mariapfarriin, eli keskelle ei mitään. On siellä ainakin pyhiinvaelluskohteena toimiva kirkko. Ja laulun jouluyö juhlayö, tai siis sen alkuperäisen saksankielisen version sanat on kirjoitettu Mariapfarrissa.

Isoäidin (joka ei muuten puhu sanaakaan englantia) wienerschnitzel oli ihanaa, parasta jota olen koskaan syönyt. <3 Hetken ruokalevon jälkeen lähdettiin kaikki patikoimaan vuorille. Aluksi oltaisiin menty ihan vain lähivuorelle, mutta sade kuitenkin yllätti juuri kun oltiin edetty parisataa metriä vuoren suuntaan, joten kaikki lastattin autoon ja ajettiin sadetta pakoon kauemmas toiselle vuorelle, jossa sää oli hiukan parempi. Sitten kävimme viellä siellä kirkolla, joka oli pieni ja kaunis.

Sunnuntai 15.9. -A giant!!-
Yötä olimme soäidin luona ja aamulla kun heräsn, ikkunasta ei näkynyt mitään muuta kuin sumua ja parin metrin päässä olevat puut. Talo on vuoren rinteellä, joten yleensä ikkunasta näkyisi koko laakso, mutta nyt ei näkynyt mitään. Se oli ihan mielenkiintoinen kokemus. :D Isoäiti oli leiponut sämpyläpitkon jo aikaisin aamulla ja se oli vielä lämmintä kun pääsimme alakertaan aamupalalle, ja se oli todella hyvää.

Ajoimme viereiseen pikkukylään, jossa oli ilmisesti jonkinlainen vuosittainen juhla. Kaikilla kylillä on kuulemma omat "jättiläisensä". Jättiläiset ovat todella korkeita pukuja, joiden sisään yksi ihminen kömpii ja kuljettaa sitä ympäriinsä. Puku on tietysti painava, joten sitä pitävät välillä ylhäällä neljä miestä, jotta puvun sisällä oleva henkilö saa hetken lepoa. Lisäksi jättiläisen mukana kulkee kaksi henkilöä kääpiöpuvuissa. Ja todella monella naisella oli päällään dirndl ja miehillä tietysti mitäs muutakaan kuin nahkahousut!

Sitten takaisin kohti Grazia, kaiken maailman sivistyksen pariin. (: Tällä kertaa olin jostain syystä niin väsynyt, että ukahdin autoonkin. Nytki voisi vaikka jättää tämän tähän. Kuulumisia taas ensi viikolla! (: